TULEEN SYTTYNYT

1. Löydän 2. Tuleen syttynyt 3. Tuulet 4. Kaksi sointua
5. Vida mía (Instr.)


LÖYDÄN

Ootko kuullut tarinaa, jonka vain harvat kuulla saa?
Ne jotka lähtee uskaltaa.
Niin moni etsii onneaan, löytämättä kuitenkaan
jos silmiään ei auki saa.

Kuinka monta turhaa mutkaa saa,
tehdä tällä tiellä tuntemattomaan?

Vielä löydän sen maan, vielä löydän sen tarinoiden kaupungin
Josta onneni saan, sitä ootan mä ainoastaan.
Vielä löytyy se tie, vaikka ymmärrän sen kuitenkin, ehkä aikaa se vie.
Silti luovuta en, vaan mä jatkan etsien.

Vielä siitä sanotaan, saa monta merta matkustaa
ja palaa aina alkuun uudestaan.
Niin joutuu meistä vahvinkin, epävarmoin askelin,
tietä sinne mittaamaan.

Vaikka salaisuuden verhoon kiedotaan,
se paikka voisi olla missä vaan.

Vielä löydän sen maan, vielä löydän sen tarinoiden kaupungin
Josta onneni saan, sitä ootan mä ainoastaan.
Vielä löytyy se tie, vaikka ymmärrän sen kuitenkin, ehkä aikaa se vie.
Silti luovuta en, vaan mä jatkan etsien.

Ja mä lähden. Ja mä matkustan. Ja mä löydän, sen haaveiden maan.

Vielä löydän sen maan, vielä löydän sen tarinoiden kaupungin
Josta onneni saan, sitä ootan mä ainoastaan.
Vielä löytyy se tie, vaikka ymmärrän sen kuitenkin, ehkä aikaa se vie.
Silti luovuta en, vaan mä jatkan etsien.
Silti luovuta en, vaan mä jatkan etsien.
Joo mä luovuta en, vaan mä jatkan etsien.

 

TULEEN SYTTYNYT

Nyt kun viimein löysit avaimen mun sydämeen,
niin aiotko muuttaa sinne asuntoosi täydelliseen?
Tuotko sen vuodesohvas ja kirjahyllyn pyökkisen,
ota kaikki minkä tahdot. Niille tilaa sinne teen.

Tuu! Tuo koko elämäsi nyt!
Niin kuin tuleen syttynyt,
voisi olla ruumiini tää, se yhtä lailla lämmittää.
Kun olet lähelläni mun, kuin hullu sinuun tarraudun.

Tahdon oppia sinusta kaiken, menneen ja tulevaisuuden.
Kunnes osaan sut alusta loppuun, niin kuin kirjan avoimen.

Tuu! Tuo koko elämäsi nyt!
Niin kuin tuleen syttynyt,
voisi olla ruumiini tää, se yhtä lailla lämmittää.
Kun olet lähelläni mun, kuin hullu sinuun tarraudun.

 

TUULET

Syksy saapui liian varhain, kesää jatkumaan en saa.
Nostan kauluksen ja uhmaan tulevaa.
Nyt kun olet siellä jossain, taivas kaipuuni näyttää.
Voisi luulla vesi valuu niin kuin muistot viemäriin.

Tänään kuljin meren rantaan, katsoin horisontin taa.
Meri kantoi sinun tuoksusi aalloillaan.
Taivas raotti verhojaan, päästi säteen tulemaan.
Valo silmissäni oudosti rauhoittaa.

Tuulet tekee tuhojaan, ne koittaa saada kaatumaan,
kaiken kauniin joka yhdessä omistetaan.
Antaa tuulten tulla vaan, sillä ne ei saa sammumaan,
tulta jonka kaksi ihmistä vain aikaan saa.

Pääni yllä kurkiaura, saa minut uskomaan,
kevättuuli sinut luokseni kuljettaa.
Silmät itkee silti nauran, voin huomiseen luottaa,
sillä sormuksesi sun onnea tuottaa.

Tuulet tekee tuhojaan, ne koittaa saada kaatumaan,
kaiken kauniin joka yhdessä omistetaan.
Antaa tuulten tulla vaan, sillä ne ei saa sammumaan,
tulta jonka kaksi ihmistä vain aikaan saa.

 

KAKSI SOINTUA

Jos vain ollaan hiljaa, sanota ei hetkeen sanaakaan.
Toisiamme silmiin katsellaan vaan.
Näetkö kuun sillan kuuletko kun aallot rantaan lyö?
Omistamme illan, ja meidän on yö.

Rakkaani, jos en sua siinä tuntiskaan,
vaikka sä oisit vain parhaimmillaan kauneinta unta vaan.
Rakkaani, kuvaasi aina kantaa saan,
oot sana huulillain, puhtain sointu minun kitarassain.

Kahden maailmassa tehdään rakkautta raukeaa,
ei muita olemassa kunnes aamu aukeaa.

Rakkaani, jos en sua siinä tuntiskaan,
vaikka sä oisit vain parhaimmillaan kauneinta unta vaan.
Rakkaani, kuvaasi aina kantaa saan,
oot sana huulillain, puhtain sointu minun kitarassain.

Vain sulle voin nää kaksi sointua omistaa, ne kertokoot jotain mun tunteistain.

 

KIITOS PANTZALLE VAIVANNÄÖSTÄ!