SYVISSÄ VESISSÄ
1. JOS TOTTA OLISIT 2. KASVOT ENKELIN 3. ÄLÄ HEITÄ POIS 4. TUNTEMATON
5. JOTAIN SUUREMPAA 6. KAUPUNKI
JOS TOTTA OLISIT
Aamu saa taas jotain särkymään, minkä pitäisi kestää
Taittuen uni katkeaa vaikka sen tahtoisin estää
Saavuit jälleen varoittamatta, nyt susta luopuisi en
Mut haihduit ilmaan huomaamatta, et lähtisi satuttaen
Jos kaikki minkä nään onkin unta vaan
Sä jos et sittenkään minuun rakastunutkaan
Niin miksi kuitenkin näihin huoneisiin
sun tuoksus jää
Jos kaikki katoaa aamun hämärään
Sun ottees irtoaa ja minä tänne jään
Niin miksi vieläkin sua kaipaan niin
Kuin totta olisit
Luulin että sä jäisit nyt, pysyen tällä kertaa
Vaan jälleen on mies tää pettynyt, se sielun tyhjiin nakertaa
Saavuit jälleen varoittamatta, nyt susta luopuisi en
Mut haihduit ilmaan huomaamatta, et lähtisi satuttaen
Jos kaikki minkä nään onkin unta vaan
Sä jos et sittenkään minuun rakastunutkaan
Niin miksi kuitenkin näihin huoneisiin
sun tuoksus jää
Jos kaikki katoaa aamun hämärään
Sun ottees irtoaa ja minä tänne jään
Niin miksi vieläkin sua kaipaan niin
Kuin totta olisit
Kaikkeni mä antaisin,
vuoksi sun mä muuttuisin,
parhaani mä näyttäisin
Jos totta olisit
KASVOT ENKELIN
Vielä viimeisen kerran,
hän silmät sulkee ja on valmis unohtamaan
Kun välittää sen verran,
ettei tahdo kaikkee vielä luovuttaa
Vaikka sisällään kantaa
painoo joka saisi helposti luhistumaan
Urhoollisesti kantaa,
ehkä naiivi on kun uskoo parempaan
Mitä sä teet, etkö nää
kuinka hän kätkee kyyneleet
Mitä sä teet, etkö huomaa?
Hän siinä on sun edessäsi
valmiina antamaan kaiken mitä rakkauteen tarvitaan
Ja sä et sitä nää
Hän siinä on ja kaiken huomion kyllä ansaitsee,
nuo kasvot enkelin ei pahaa tee
Tahtoo jotain kestävää
Haluaa vain hyvää
Niin moni ulkona tuolla
ottaisi hänet milloin tahansa omakseen
Voisi puolestaan kuolla
jos nuo kasvot saisi kerran itselleen
Ja sä vaan teet mitä tahdot
tulet ja menet niinkuin häntä ei olisikaan
Mitä ikinä tahdot
Kun luulet voivasi hänet omistaa
Mitä sä teet, etkö nää
kuinka hän kätkee kyyneleet
Mitä sä teet, etkö huomaa?
Hän siinä on sun edessäsi
valmiina antamaan kaiken mitä rakkauteen tarvitaan
Ja sä et sitä nää
Hän siinä on ja kaiken huomion kyllä ansaitsee,
nuo kasvot enkelin ei pahaa tee
Tahtoo jotain kestävää
Haluaa vain hyvää
ÄLÄ HEITÄ POIS
Valaisit yön niin pimeän
Johdatit halki tiettömän taipaleen
Osoitit sateenkaaren pään
Mä olin varma tänne jään, tähän kotini teen
Mutta aina löytyy käärme paratiisiin,
houkuttamaan maistamaan voimajuomaa,
jolla kaiken anteeks saa
Älä tee nyt mulle näin, älä heitä nyt pois
Poika poloinen sisälläin ihollesi tahtois
Haluan sua vieläkin, en tahdo joutua hukkaan
Repaleisilla siivilläin ei enää lennetä
mehiläisenä kukasta kukkaan
Vastasit huutoon eksyneen
Olit mun silmäni kun nähnyt en
Koitin hallita, vain hajoitin
Kun kaikki valmiina eteeni kannettiin
Silti aina löytyy käärme paratiisiin,
houkuttamaan maistamaan voimajuomaa,
jolla kaiken anteeks saa
Älä tee nyt mulle näin, älä heitä nyt pois
Poika poloinen sisälläin ihollesi tahtois
Haluan sua vieläkin, en tahdo joutua hukkaan
Repaleisilla siivilläin ei enää lennetä
mehiläisenä kukasta kukkaan
TUNTEMATON
Yksi katse vaan ja jalat alta
Niin se tapahtuu ja aina sattumalta
Osuit eteeni niin yllättäen
Siitä lähtien sua mielestäin saanut oo en
Näin sinussa kaiken, mitä voi olla nainen
Kuka ootkaan, hei tuntematon
Mistä tuut kun nähnyt en oo sua ennen
Mieli miehen on nyt levoton
Sydämeni veit aivan tullen mennen
Ohikiitävän hetken annoit
Vaan piirteesi jäädäkseen minuun tatuoit
Ja katosit joukkoon ihmisien
Ei ennallaan oo ollut mikään jälkeen sen
Sua etsien vain vaeltelen
Kuka ootkaan, hei tuntematon
Mistä tuut kun nähnyt en oo sua ennen
Mieli miehen on nyt levoton
Sydämeni veit aivan tullen mennen
Kuka oot - tuntematon...
JOTAIN SUUREMPAA
Hän sanoo olevansa onnellinen
Toinen kääntää katseensa vaieten
Käyttäytyy ihan niinkuin uskoisi sen
Hän kertoo kuinka on paljon helpompaa
Kun on joku, johon luottaa saa
Ja olla siinä, ei muuta tältä tahtoisikaan
Hän sanoo:
Missä vaan, milloin vaan
Oon olkapäänä, puoleeni käänny
koska vaan tarvitset kuuntelijaa
Ei meidän kahden maailmaa
voi tehdä yhdeksi yhteiseksi milloinkaan
Vaan ei mikään voima voi myöskään erottaa,
jotain suurempaa
Ei meihin pysty aseetkaan
Ollaan kuin kaksi kuolematonta kahdestaan
Ja ei olla kuitenkaan
Joskus se saa pään painumaan
Kuinka paljon hyvää mahtuukaan,
noihin hetkiin vaikka katoaa
aika taas, liian nopeaan se vaeltaa
Ja nuo valvoo yön pois kahdestaan
Väsymättä aamuun valkenevaan
Ja toinen lähtee, toinen vielä sanoin saattelee
Hän sanoo:
Missä vaan, milloin vaan
Oon olkapäänä, puoleeni käänny
koska vaan tarvitset kuuntelijaa
Ei meidän kahden maailmaa
voi tehdä yhdeksi yhteiseksi milloinkaan
Vaan ei mikään voima voi myöskään erottaa,
jotain suurempaa
Ei meihin pysty aseetkaan
Ollaan kuin kaksi kuolematonta kahdestaan
Ja ei olla kuitenkaan
Joskus se saa pään painumaan
KAUPUNKI
Katulamppujen alla on pieni kaupunki,
joka untaan kiskoo yöhön pimenevään
Se jostain kuulee jälleen nuo laukaukset
Joku päästänyt on pirun luolastaan
Täällä taivas on kuin kristallikatto
Taivaan alla synkempi matto
kai taivas kaupunkia pahalta suojelee
Vaikka taivas oiskin korkein katto
Mistä löytyis se lentävä matto
joka heidät kuljettais vapauteen
Niin kerrotaan täällä vieläkin taistelee
hyvä vastaan pahaa joukkoineen
Syvä vesi on jäänyt jälkeen jättiläisen,
jossa paha vielä nuottaansa kerii
Täällä taivas on kuin kristallikatto
Taivaan alla synkempi matto
kai taivas kaupunkia pahalta suojelee
Vaikka taivas oiskin korkein katto
Mistä löytyis se lentävä matto
joka heidät kuljettais vapauteen
